MONTESSORI-PEDAGOGIIKKA PÄHKINÄNKUORESSA
Italialaisen lääkärin Maria Montessorin (1870-1952) kehittämän montessoripedagogiikan pääperiaate kiteytyy sanoihin "auta minua tekemään itse". Montessorimenetelmän eräs keskeinen kasvatustavoite on lapsen itsenäistymiskehityksen tukeminen. Tavallisesta päiväkotitoiminnasta montessoripedagogiikka eroaa ennen kaikkea yksilöllisyyden huomioon ottamisessa ja siinä, että pääosa toiminnasta tapahtuu erityisten montessorivälineiden avulla. Opetusta ei anneta koko ryhmälle kerrallaan. Yksilöohjauksen lisäksi lapsia ohjataan vain pienissä ryhmissä. Montessorimenetelmälle ominaista on lapsikeskeisyys, lapsen kunnioittaminen ja arvostaminen. Perustana on lapsen luonnollinen kehitys ja sen tukeminen. Kaiken oppimisen lähtökohta on lapsen oma tiedonhalu ja aloitteellisuus. Omassa tahdissa kehittyminen lisää lasten itseluottamusta ja itsenäisyyttä. HERKKYYSKAUDETMontessorimenetelmässä käytetään hyväksi kunkin lapsen yksilöllisiä herkkyyskausia, joiden aikana lapsi oppii tiettyjä asioita helpommin ja nopeammin kuin muulloin, miltei leikiten. Kullakin kehityskaudella on oma erityisluonteensa lapsen kehityksessä. Alle kuusivuotiaalle lapselle ominaisia herkkyyskausia ovat mm. seuraavat: kielellinen kehitys, liikkeen koordinaatio, järjestys, aistien kehittäminen ja sosiaalinen käyttäytyminen. VALMISTELTU YMPÄRISTÖMaria Montessori halusi antaa lapsille mahdollisimman luonnollisen työympäristön. Kaiken tuli vastata lapsen ikää, kokoa ja kehitysvaihetta. Montessori-esikoulun ympäristö on järjestetty siten, että lapsi voi omassa tahdissaan tehdä ja oppia asioita, joista hän sillä hetkellä on kiinnostunut. Kun lapsen mielenkiinto ympäristöä kohtaan herää, kehittyvät itseluottamus sekä taito valita mielekästä tekemistä. Montessori-esikoulussa aikuinen havainnoi lasta sekä ohjaa häntä tutustumaan ympäristöönsä ja tutkimaan sitä. Lapsen luontaista halua oppia uutta ja tutustua omaan ympäristöön pidetään yllä virikkeisen ympäristön avulla. MONTESSORI-VÄLINEISTÖMontessorivälineistö on Maria Montessorin kehittämä kokoelma välineitä, joiden avulla lapsi voi toimia omien edellytystensä pohjalta. Välineistön käyttö toimii nimensä mukaisesti välineenä johdattaen lapsen oman ajattelun käynnistämiseen, ymmärtävään oppimiseen ja luovan ajattelun pariin. Lapset ovat innokkaita oppimaan voidessaan itse valita etenemisnopeuden ja tehtävät oman mielenkiintonsa mukaan. Omassa tahdissa kehittyminen lisää lasten itseluottamusta ja itsenäisyyttä. Välineiden avulla pyritään edistämään taidollisia ja tiedollisia toimintoja. Välineet tukevat toisiaan tehtävien vaikeutuessa lapsen kasvamisen tahdissa. Useat montessorivälineet on suunniteltu itsekorjaaviksi ja niiden avulla lapsi saa myös mahdollisuuden kokeilla ja keksiä omatoimisesti. Näin onnistumisen elämykset kasvattavat luovuutta ja itseluottamusta. Montessorivälineistö jaetaan viiteen ryhmään: arkipuuhat, aistivälineet, äidinkieli, matematiikka ja kulttuuri. ARKIPUUHAT eli käytännön elämän työt ovat ensimmäisiä tehtäviä lapsen aloittaessa montessoriympäristössä. Ne ovat selkeitä ja lyhyitä ja kehittävät keskittymiskykyä sekä käden ja silmän yhteistyötä. Ne opettavat lasta myös huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään. Arkipuuhiin kuuluvat esimerkiksi erilaiset kaatoharjoitukset, leikkaaminen, ompelutyö sekä kehikot napitusta ja rusettien tekoa varten. AISTIVÄLINEET harjaannuttavat eri aisteja. Niiden avulla lapsi etsii ja päättelee eroavuuksia ja samanlaisuuksia, vertailee kokoja ja muotoja, värejä, ääniä, hajuja ja pintoja. Niihin kuuluvat esimerkiksi värilaatat, hajupurkit, äänilieriöt sekä geometrinen laatikosto. ÄIDINKIELEN VÄLINEET tukevat monipuolisesti kielen kehitystä. Äidinkielen välineitä ovat esimerkiksi hiekkapaperikirjaimet ja kirjoittamiseen johdattavat metallikuviot, irtokirjaimet sekä erilaiset korttisarjat. Esikoulussa kiinnitetään erityistä huomiota puhutun kielen monipuoliseen kehittymiseen ja luonnollisesti myös luemme lapsille erilaista kirjallisuutta. MATEMATIIKKAVÄLINEILLÄ lapsi oppii peruskäsitteet kuten määrän, numerot, suureet ja tilasuhteet. Lapsi tutustuu lukuihin ja peruslaskutoimituksiin konkreettisten materiaalien kuten hiekkapaperi-numeroiden ja helmien avulla. Välineiden avulla lapsen matemaattinen ajattelu kehittyy vähitellen konkreettisesta abstraktiin ajatteluun. KULTTUURIVÄLINEISTÖN avulla lapsi tutustuu musiikkiin, kuvataiteisiin, maantieteeseen, biologiaan ja historiaan. Musiikkivälineet, karttapalapelit, liput ja lehtimuodot ovat näistä esimerkkejä. LAPSI RYHMÄSSÄMontessori-esikoulun lapsiryhmä pyritään muodostamaan siten, että siinä on tasapuolisesti 3-6 -vuotiaita tyttöjä ja poikia. Järjestys perustuu Maria Montessorin havaintoon, että eri-ikäiset lapset antavat toisilleen kehitysvirikkeitä; vanhemmista lapsista otetaan mallia, nuorempia autetaan. Eri-ikäisten lasten toimiminen samassa ryhmässä kehittää erinomaisella tavalla myös lasten sosiaalisuutta. Vuorovaikutussuhteet ja toiminnan valintamahdollisuudet auttavat lasta kehittymään aktiiviseksi ja arvostelukykyiseksi. Ryhmän vapaa toimintatapa tukee lasten sosiaalista kanssakäymistä. Lasten keskinäistä kilpailua vältetään. Tässä on hyvänä apuna se, että kutakin välinettä on vain yksi. Oppimistilanteessa montessoriohjaajan tehtävä ei ole johtaa toimintaa. Hän esittelee montessorityöt jokaiselle lapselle erikseen, minkä jälkeen lapsi voi työskennellä oppimillaan materiaaleilla itsenäisesti. Lasta autetaan silloin, kun hän oikeasti tarvitsee apua. Lapsella on vapaus valita työtehtävänsä itse ja hänelle luodaan työrauha tehtävän loppuun saattamiseksi. Työrauhan ylläpitämiseksi ryhmässä on kaksi perussääntöä: toisen työskentelyä ei saa häiritä ja tavarat tulee käytön jälkeen palauttaa omille paikoilleen. Oppiessaan ryhmän kaksi perussääntöä lapset oppivat arvostamaan itseään ja kunnioittamaan toisiaan. 6-VUOTIAIDEN ESIOPETUS Montessorimenetelmä antaa hyvän pohjan laadukkaan esiopetuksen toteuttamiselle. Se kattaa Opetushallituksen määrittelemät esiopetuksen sisältöalueet ja täyttää suosituksen hyvästä oppimisympäristöstä: "Esiopetus asettaa erityisvaatimuksia oppimisympäristölle ja niille aikuisille, jotka vastaavat oppimistapahtumasta. Hyvä ympäristö on aktiivisessa vuorovaikutuksessa lähiympäristöön. Tilojen tulee tarjota lapselle tilaisuus toteuttaa leikkejään ja tyydyttää liikunnantarvettaan. Havainto- ja opetusvälineiden tulee olla lasten ulottuvilla. Lasten tulee saada vapaasti käyttää tarvikkeita ja työvälineitä sekä huolehtia niistä. Hyvä ympäristö tarjoaa tilaisuuksia pohdintoihin, tutkimiseen, kokeiluihin ja ongelmien ratkaisuun." Esiopetuksemme etenee suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Toiminta on suunniteltu esiopetuksen valtakunnallisen ja Riihimäen kaupungin kuntakohtaisen esiopetuksen opetussuunnitelman pohjalta. Riihimäen Montessori-esikoulun 6-vuotiaiden esiopetuksen lähtökohtia ovat:
Esittelyvideo: Riihimäen Montessori-esikoulu MONTESSORI-KOULULUOKAT Montessori-esikoulun jälkeen koulupolku jatkuu kaupungin peruskoulun montessoriyhdysluokilla. Tällöin opetuksen rungon muodostaa kouluikäisille suunniteltu montessorivälineistö, joka on hyvänä apuna käsitteellisten ongelmien ratkaisemisessa. Montessori-koulussa toteutetaan edelleen samoja pedagogisia periaatteita kuin esikoulussa; oppilaan työskentely pohjautuu omaan aloitteellisuuteen ja aktiivisuuteen. LINKKEJÄ TIETOA
MONTESSORI-MENETELMÄSTÄ: Suomen Montessoriliitto Associaton montessori international (A.M.I.) The International Montessori Index Montessoripedagogiikan vaiheet Suomessa (Karttunen, Minna 2010) TIETOA
MONTESSORI-VÄLINEISTÖSTÄ: TIETOA ESIOPETUKSESTA JA VARHAISKASVATUKSESTA: Riihimäen kaupungin kuntakohtainen esiopetuksen opetussuunnitelma Montessori Maria: The Absorbent Mind Montessori Maria: The Secret of Childhood (suom. Lapsen salaisuus) Montessori Maria: The Discovery of the Child Montessori Mario, Jr: Education of Human Development Lillard Paula Polk: Montessori: A Modern Approach Standing E.M: Maria Montessori; Her life and Work Montanaro Silvana: Understanding the Human Being; the importance of the first three years. Britton Lesley: Montessori Play & Learn: A Parent Guide to Purposeful Play From Two to Six. Björksten Christel: Montessori-menetelmä 1980-luvulla Hayes Mary & Höynälänmaa Kerttu: Montessori- pedagogiikka Parkkonen Helena: Auta minua tekemään itse Bruce Tina: Early Childhood Education Härkönen Ulla: Pienten lasten työkasvatus |                        |